Vetyvalmis voimalaitos perustuu Wärtsilä 31 -moottorialustaan, joka on maailman tehokkain. Se yhdistyy sähköverkkoon 30 sekunnissa käynnistyskäskystä, varmistaa energian saatavuuden polttoainejoustavuuden ansiosta ja tarjoaa vertaansa vailla olevan kuormanseurantakyvyn sekä korkean osakuormatehokkuuden.
Konseptisertifikaatillaan Wärtsilä on nyt saavuttanut ensimmäisen vaiheen moottorivoimalaitoksensa konseptisuunnittelusta. 100 % vetyvalmiin moottorin odotetaan olevan tilattavissa vuonna 2025 ja toimitettavissa vuodesta 2026 alkaen.
Polttoainejoustavat moottorimme voivat nyt käyttää maakaasua ja siten tarjota joustavuutta, tasapainotusta sekä tukea uusiutuvan energian nousulle. Ne voidaan muuntaa käyttämään vetyä, kun sitä on helposti saatavilla, ja näin varmistaa matkaa kohti nollapäästöjä
Jotenkin olisin arvannu et vetyvoimaloita olisi jo ollut olemassa, mut ne oli sit varmaan vaan polttokennoja eikä pyörittäny moottoria. Wärtsilä ei kerro moottorivoimalansa hyötysuhdetta tai tuotetun sähkön hintaa, joka voi kertoa meille et ne on kalliita käyttää.
Voi olla et muut on päättäny olla tekemättä vetymoottoria hyvästä syystä. Jotkut Wärtsilän nykytuotteet on tiedotteen mukaan muutettavissa vetykäyttöisiksi, ni ehkä se ei ollut iso ponnistus luoda kokonaan vedyllä toimivaa niiden lisäksi. Aika sit kertoo et onko kultaa kädessä vai meh.
Olen antanut itseni ymmärtää että kaikki (puhdas) vety pitää käytännössä valmistaa jotenkin (elektrolyysi tms) ja vety toimisi lähinnä energian säilyttämiseen. Eli olisiko tässä nyt tarkoituksena tuottaa vetyä halvan sähkön aikaan ja pyörittää moottoria kalliin aikaan tai saadaanko sitä vetyä jostain niin suuria määriä että kannattaa erikseen kerätä talteen ja lähettää polttolaitokselle?
Jotenkin pelkällä vedellä itseään ruokkiva laitos taas tuntuu fysiikan lakien vastaiselta
Vety valmistetaan nykyään metaanista. Taustalla tässä onkin ajatus et vetyä saataisiin tehtyä metaanin sijaan vedestä elektrolyysillä kun esim. tuulivoimasta on ylituotantoa ja sähkö on niin halpaa että se on kannattavaa. Kun vetyä on saatu aikaan, sitä voidaan säilyttää, tai kuljettaa ja käyttää jossain muualla kuin, valmistuspaikalla. Energiantuotannossa vetyä on käytetty vain polttokennoissa ja nyt Wärtsilä sit on tuomassa tuotteen jossa vetyä voi käyttää moottorissa. Haasteena tässä on sen vedyn valmistamisen, säilytyksen, kuljetuksen ja käytön jälkeen koko järjestelmän hyötysuhde, mitä enemmän siinä on hävikkiä, sitä varmemmin sähkön hinta ei ole vedyn valmistamisen aikana niin alhaalla että vedyllä tuotettu sähkö olisi kohtuullisella tasolla.
Polttokennon ja moottorin merkittävä ero on et kun sähköä tehdään pyörittämällä jotain, se pyörivä massa on sähköverkon inertiaa, joka vastustaa muutosta taajuudessa. Joka on hyödyksi kun sähköverkossa olevassa kuormassa tai tuotannossa tapahtuu muutoksia, koska ne tapahtuu silloin hallitummin. Polttokenno tai tuulivoimakaan ei tuo verkkon inertiaa, koska polttokennossa ei mikään pyöri ja tuulivoiman inertia katoaa sen ja sähköverkon välissä olevaan taajuusmuuttajaan. Siksi toi Wärtsilän tuote on mielenkiintoinen, joskin se et ne ei kertonu arvailujakaan sen hyötysuhteesta tai tuotetun sähkön hinnasta on huono merkki.
