Sen voi ymmärtää niin, että on kuluttajia, jotka eivät ostaisi nauloja 10 sentillä, mutta heille maksetaankin 3 senttiä siitä, että he ostavat sen.

Helpompi on ehkä hahmottaa intuitiivisesti esimerkistä, jonka olen nähnyt lähimmässä Cittarissani: kassalinjaston ulkopuolella oli pieni pakasteallas, josta asiakkaat saivat ottaa ilmaiseksi kaurajauhispakkauksen. Hyvin moni, joka sen otti, todennäköisesti ei lopulta edes syönyt tai avannut pakettia, tai sitten ei hirveästi siitä muutenkaan nauttinut. Hyvinvointitappio oli siinä, että tätä tuotetta oltiin valmistettu aivan liikaa siihen nähden, paljonko sillä oli jopa alennettuun hintaan kysyntää, jolloin se jouduttiin käytännössä heittämään pois.