Kansantaloudellisesti on selvää, että koulutus maksaa itsensä moninkertaisena takaisin.
Koulutus on siis jonkinlainen rahakone mielestäsi?
Kommenttisi on vähän hassu siinä kontekstissa, jossa monet taloustietelijät kannattavat lukukausimaksuja korkeakouluihin.
Ilman mitään tukea köyhemmät taustat omaavat luultavasti opiskelisivat kuitenkin vähemmän, kuin parempiosaiseen perheeseen syntyneet.
Tieteelliset tutkimukset ovat näyttäneet että tämä ei ole totta, varsinkin jos valtiolla on mahdollisuus antaa laina anteeksi, jos tulot eivät ylitä tiettyä rajaa opiskeluiden jälkeen.
Kyllä, näin kilpailu toimii, jos muut telkkarivalmistajat ovat myös kilpailullisia.
Ennen kaikkea kyse oli kuitenkin kuluttajuuden luomisesta, ja sitä palveli niin se, että ihmiset oppivat kuvittelemaan itsensä yksilöiksi,
Eivätkö ihmiset sitten ole yksilöitä? Kamala ajatusmaailma, jos sinusta kaikki ihmiset ovat vain jotain kollektiivista harmaata massaa.
Nyt hyppäät puhtaasti utopian puolelle. Toki aina on mahdollista, että joku yhtäkkiä keksii jotakin mullistavaa, jolla maailma pelastuu, mutta nykymenon jatkaminen sellaista tähtitieteellistä sattumaa odotellen on vastuutonta.
Ei se ole mitään utopiaa eikä mitään mullistavaa tarvitse odotella. Melkein kaikki korkean tason taloustieteilijät ovat sitä mieltä, että talous voi edelleen kasvaa vaikka ilmastonmuutosta hillitään. Se vain vaatisi tiettyjen päätösten tekoa.
Siinä omistava luokka onnistui särkemään työtä tekevän kansanosan luokkatietoisuuden keinotekoisesti tuotetulla ”yksilöllisyydellä”:
Millä tavalla se on keinotekoisesti tuotettua?
Se antoi järjestelmälle lisäaikaa, mutta nyt kasvun rajat ovat tulleet ulkoapäin vastaan eikä tietä enää voi jatkaa.
Miksi ei voisi jatkaa? Talous tulee edelleen jatkamaan kasvamista varsinkin Suomen ulkopuolella. Ilmastonmuutos voidaan pysäyttää laskematta ihmisten elintasoa.
Taloustieteessä ei ole mitään uusliberaalia suuntaa, eikä taloustieteissä ole varmaan enää useampaan vuosikymmeneen edes puhuttu eri suuntauksista. Siihen on kuitenkin syitä, miksi uusklassinen ja keynessiläinen taloustiede on valtavirtaa. Muut kun ovat ihan hömppää.
sähköyhtiöiden markkinoinnissa on vaan ollu keskimääräisiä hintoja, niitä minkä aikaansaamiseen pitäis kuluttaa sähköä tasaisesti vuorokaudessa, mut eihän ihmiset elä silleen.
Se kiinteähintaisen sopimuksen hinta katsotaan keskimääräisen sähkön kuluttajan kulutuksesta, ei mistään keskimääräisistä sähkön hinnoista. Tähän päälle tulee vielä riskimarginaali, koska sähköyhtiö ottaa riskin myydessään kiinteähintaisia sopimuksia.
Pörssisähkössä pitää muistaa kattoa niitä hintoja jotka on aikoina kun itse kuluttaa sähköä.
Kyllä, mutta käytännössä pitkällä aikavälillä pörssisähkö voi olla kalliimpaa vain, jos käytät huomattavan paljon enemmän sähköä kuin keskimääräinen kuluttaja kalliina tunteina.
Joku osa ihmisistä ei niin seuraa mitä ympärillä tapahtuu.
Minusta ei ole valtion tehtävä korjata ihmisten tekemiä huonoja taloudellisia päätöksiä. On oma vika, jos tuollaisen esim 30 sentin sopimuksen on mennyt hyväksymään.
Pörssisähkössäkin on sellainen ansa et se on usein halpaa kun ihmiset on tyypillisesti nukkumassa tai töissä. Jos elää normaalimpaa elämää, suurin osa kulutuksesta osuu kalliille tunneille.
Pörssisähkö on siitä huolimatta oletusarvoisesti halvempaa kuin sopimuksella. Eihän sähköyhtiö tarjoaisi kiinteitä hintoja, ellei niistä saisi parempaa tuottoa kuin pörssisähköstä. Kyse on eräänlaisesta vakuutuksesta.
En ymmärrä. Miksi ihmiset ottavat niitä kalliita sopimuksia, kun kaikki tietävät että kesää kohden hinnat tulevat laskemaan? Pörssisähkö on muutenkin melkein joka tapauksessa halvempi.
Duunari-aloilla todella yleistä, että saikutetaan kun ei vain halua tulla töihin. Ei ehkä niinkään konttori hommissa. Näiltä aloilta tuntemani ihmiset ovat kaikki vähintään muutaman kerran tehnyt tätä, jotkut useammin kuin toiset.
Minusta ihan hyvä uudistus. Vähentää huomattavasti niitä sairaslomia, jossa työntekijä haluaa vain pidemmän viikonlopun palkallisena, eli ei ole tosiasiassa sairas. Kenenkään talous ei kuitenkaan kaadu siihen, että yhdestä päivästä ei saa palkkaa.
On mielestäni käsittämätöntä, että esim suuri osa opiskelijoista on ollut äänestämässä valtaan kokoomusta ja persuja. Opintotuen ja asumistuen uudistukset eivät varmasti paranna omia oloja. Säästöpotentiaali on mielestäni kyseenalainen, jos se kompensoidaan henkilökohtaisella velalla ja valmistumisen viivästymisellä väliaikaisista matalapalkkatöistä johtuen.
Miksi opiskelijoiden tulisi kannattaa vain itselleen tuet maksimoivaa politiikkaa? On muutenkin todennäköistä, että varsinkin korkeakouluopiskelijat hyötyvät taloudellisesti pitkällä aikavälillä siitä, että Kokoomus on hallituksessa. Korkeakoulutus ennustaa korkeampia tuloja, joiden verotusta juuri Kokoomus haluaa pienentää.
Kaikella tällä säästämisellä ja valtion omaisuuden myynnillä (rip tuotot) saavutetut säästöt sitten hassataan veronalennuksiin, jotta varmistetaan, että muutoksista kärsivät VAIN huono-osaiset.
Veronalennukset ovat hieno ideologinen tavoite, ja niitä tulisikin tavoitella. Valtion ei ylipäätänsä tulisi leikkiä mitään kapitalistia strategisine sijoitukseen, kaikki tietävät kuinka siinä lopulta käy.
Suomessa tukia jaetaan kyllä muillekin, kuin huono-osaisille.
Miksi ei äänestäisi? Eikö töissäkäyvillä ole mielestäsi muita arvoja, kuin oman taloudellisen edun ajaminen?
Kyllä, mutta ei opintotukeakaan anneta kaikille, vaan niille jotka sitä tarvitsee.
Valtaosa korkeakoulutetuista kuitenkin työllistyy hyväpalkkaisiin ammatteihin ja heillä olisi varaa maksaa koulutuksensa itse.